torstai 6. marraskuuta 2014

VANHIMMAT KUVAT

Tässä on katsauksena kuvasarja, joka esittelee  klubin historiaa  eri vuosikymmeninä



Mutta aluksi Lion Sakari Mustosen historiikki klubin 40-vuotisjuhlassa


Lions Club Varpaisjärvi ry
Historiatoimikunta
Sakari Mustonen



Klubin historiikki 40-vuotisjuhlassa 6.12.2002

Arvoisat juhlavieraat, rakkaat ladyt ja hyvät veljet!


LC Varpaisjärven synty
1960 luvulla  oli pohdittu ”miesten” keskustelukerhon perustamista Varpaisjärvelle.  Kun sitä oli jo muutaman kerran useamman miehen kanssa mietitty, tuli Lapinlahden lionsien aloite klubin perustamisesta hyvään maaperään. Paikkakunnalle oli vähässä ajassa muuttanut paljon  tekemisen­tahtoisia nuoria miehiä. Heistä osa oli tullut työhön suoraan koulun penkiltä, toiset olivat muuten hakeneet paikkaansa auringon alla. Lions Club Varpaisjärven perusta­jajäsenistä puolet oli asunut paikkakunnalla enintään pari vuotta. Ennen sotia vilkkaina toimineiden Suojeluskunnan ja Lotta-Svärd  järjestöjen lakkauttaminen oli jättänyt pienen paikkakunnan seuraelämään ison aukon.

Vuoden 1962 syksyllä lohkon puheenjohtaja Kauko Breilin oli saanut Lions-aatteesta innostumaan meijerinisännöitsijä Pentti J. Ilmarin ja osuus­kassanjohtaja Antti Hartikaisen. Asiasta tietävien piiri oli hyvin pian laajennut ja johtanut siihen, että eräänä syysiltana  Seurakuntatalolla oli kokous, johon oli kutsuttu henkilökohtaisesti eri ammattialojen edustajia. Läsnä oli toistakymmentä miestä. Ensimmäisessä Seurakuntatalon kokouksessa asiantuntijoina oli Lions Club Lapinlahden edustajia. Iltamyöhällä kokouksessa päätettiin yksimielisesti, että perustava kokous pidettäisiin  joulukuun 19 päivä Seurakuntatalossa.

Perustava kokous
Perustavan kokouksen kummeina olivat  jo  tutuiksi tulleet LC Lapinlahden presidentti Lauri  Kaasinen ja sihteeri Oskari Karvonen sekä lohkon puheenjohtaja Kauko Breilin. Perustavan kokouksen puheenjohtajana toimi Eero Erola ja  sihteerinä Pentti J. Ilmari. Heidät valittiin klubin ensimmäisiksi toimihenkilöiksi. Lisäksi klubin hallitukseen rahastonhoitajaksi valittiin Antti Hartikainen, I varapresidentiksi valittiin Jorma Ryhänen ja tail  twisteriksi valittiin Tauno Keinänen. Kaikki valinnat tehtiin yksimielisesti. Perustamispöytäkirjan  allekirjoitti yhdeksäntoista paikalla ollutta miestä, he edustivat 16 eri ammattia.

(Osanotto 100 % + 1
Ensimmäinen kuukausikokoontuminen oli tammikuun kolmas torstai  v.1963  Keskuskahvilassa eli nk. Annin kahvilassa.  Kokouksessa paikalla oli 18 perustajajäsentä.. Tarkkailijajäsenenä paikalla oli myös lupauksensa mukaan nimismies Aarne Kinnunen. Osanottoprosentti oli  100 % + 1 tarkkailijajäsen.  Aarne Kinnusen tarkkailijajäsenyys päättyi ensimmäisen kuukausikokoukseen, sillä hän  kärsi selvästi tail twisterin tinkimättömästä toiminnasta.)

(Vuoropuhelu: Vesa ja Teuvo)

Ensimmäiset aktiviteetit

Lähimmäistemme palveluaktiviteetit jakaantuvat neljään sektoriin: Paikkakunnan parantaminen, nuorisotyö, katastrofiavustukset ja  sosiaaliset avustukset. Talkootyö on ollut oleellinen osa jokaisen sektorin toimintaa.


Monen veljen mielestä ensimmäinen avustus,  kaasuhellan osto seurakunnan kesäkodille,  ei mahtunut näihin sektoreihin. Ensimmäisen kauden presidentti ja rahastonhoitaja olivat kahdestaan päättäneet kesäkuussa 1963 tuosta hellan hankinnasta, josta uusi hallitus sai  tiedon  vasta seuraavana syksynä. Asia jäyti pahoin veljeshenkeä, joka elpyi vasta sitten, kun kuukausikokouksessa päätettiin, että siitä lähtien kaikista avustuksista tullaan päättämään  kuukausikokouksessa. (((Näin kantapään kautta veljet opettelivat yhdistysdemokratiaa toimintansa alussa.  (Sotaveteraani/lionveljet  olivat tottuneet tilanteiden mukaiseen nopeaankin päätöksentekoon.))))


Klubin ensimmäinen rahanhankinta-aktiviteetti oli ollut  laskiaisena 1963 järjestetty luutapallo-ottelu Varpaisjärven kunnanvaltuustoa vastaan. Ottelu päättyi 1 – 1.  Tasapelin vuoksi kunnanvaltuusto  haastettiin seuraavana talvena viestihiihtokilpailuun, jossa kuitenkin kävi niin, että kunnanvaltuusto sen voitti.

Silloin huomattiin, että Varpaisjärven kunta pitää kyllä pintansa. Sen koomin ei kuntaa ole haastettu kilpasille, vaan ryhdyttiin kunnan kanssa yhteistyöhön, joka on ollutkin siitä lähtien jatkuvaa ja hyviä tuloksia tuottavaa,  aktiivista toimintaa paikkakunnan parhaaksi.

Ensimmäinen yhteistyö kunnan kanssa oli sokerijuurikkaan viljely, joka taloudellisesti onnistui hyvin.. Varmaan perustajajäsenillämme on  vielä muistissa ne hellepäivien sokerijuurikkaan kitkemis- ja harvennusurakat. Klubilaisten esimerkki ei innostanut paikkakunnan viljelijöitä tuon rahakasvin tuotantoon edellä mainituista syistä. Sitä vastoin klubi tuki mansikanviljelyn aloittaneita. Mansikasta tulikin pitkiksi ajoiksi hyvä tulolähde tiloille liitännäiselinkeinoksi tai varsinaiseksikin.
 
Miten klubitoiminta on muuttunut vuosien saatossa?
Ympäröivän yhteiskunnan muuttuminen klubin 40 toimintavuoden aikana on selvästi muuttanut myös klubitoiminnan luonnetta. Alkuaikojen työpainotteinen palvelu on sen jälkeen muuttunut enemmän taloudelliseksi avustamiseksi. Tämän on tietenkin  mahdollistanut vuodesta 1981 alkaen järjestetty klubin suuraktiviteetti Maalaismarkkinat.

Kokouspaikat

Alkuun kuukausikokoukset pidettiin Keskuskahvilassa eli nk. Annin kahvilassa. Sittemmin kokouspaikaksi tuli Polvisen Baari, joka alkoholikulttuurin  vapautumisen myötä muuttui ravintolaksi ja sille oli mietittävä uusi nimi. Klubikokouksessa nimeksi keksittiin sitten paikkakunnan ravihistoriaan liittyvä nimi, eli Ravintola Reippaan Talli. Seuraava  kokouspaikka oli matkahuollon kahvila Treffi.  Kun myöhemmin Kirkonkylälle rakennettiin uusi ravintola, Hotelli Ravintola Kairisto, on siitä lähtien kokoonnuttu sen suojissa.

Aktiviteetit
Erilaisissa harrastustoimintaan liittyvissä asioissa on klubi ensimmäisinä vuosikymmeninä ollut aloitteentekijänä ja usein myös järjestäjänä. Tämän alan järjestöjen lisääntyminen ja niiden toiminnallinen aktivoituminen on antanut klubille mahdollisuuden siirtyä enemmän taustalle taloudellisen avustajan rooliin.

Klubin toiminnassa varojen hankinta-aktiviteetteina hyvin näkyvästi mukana olleet erilaiset arpajaiset ovat 1990-luvulla lähes loppuneet, koska monet muut tahot alkoivat järjestää vastaavanlaisia arpajaisia ja pelejä. Pisimpään säilyi jäänlähtöveikkaus.

Monet palvelu- ja varainhankinta-aktiviteeit ovat säilynet toiminnassa mukana hyvin pitkään, jopa vuosikymmeniä. Näistä yksi ensimmäisiä oli  vuodesta 1964 alkaen julkaistu oman aikansa menekkituote, verokalenteri. Sitä tehtiin aina kaudelle 1985-86 saakka, jolloin sen julkaiseminen annettiin kumminlahjana Varpaisjärvi Susj -klubille.

Sotainvalidien syyskeräykseen  on myös  osallistuttu pitkälle 1990-luvulle saakka. Minä Pikku-Fiatilla….

Lionsjärjestön kansainvälisessä nuorisovaihdossa   on oltu mukana -69 lähtien. Moni varpaisjärveläinen nuori on näiden vuosien aikana saanut tutustua muiden maiden elämään ja
kulttuuriin. (kuva kirjassa) Useita nuoria on myös tänä aikana otettu vastaan Varpaisjärvelle. Muutama vuosi on jäänyt väliin lähtijöiden puutteen vuoksi.

Klubimme suuraktiviteetti, Maalaismarkkinat,  on jo järjestetty 22 kertaa. Tapahtuma on ollut menestys alusta alkaen, niin paikkakunnan näkyvänä kesätapahtumana kuin klubille avustusvarojen tuojana. Suosion taustalla lienee monipuolisuus, onhan mukana aina ollut suuri markkinatori, perinnepiha, kotieläinpiha, kilpailuja ja tietenkin ohjelmaa koko päivälle. Unohtaa ei voi myöskään markkinoiden merkitystä sosiaalisessa kanssakäymisessä.

Paikkakunnan parantamiseen ja kehittämiseen  liittyvä ideointi on säilynyt  klubin koko toiminta-ajan.  Esimerkkinä tällaisesta oli v. -63 tehty aloite kirkonkylä katuvaloista, joka johti myönteiseen tulokseen. Toinen valohanke oli 1990-luvulla hautausmaan valaistus. Sitä rahoitettiin aktiviteettivaroista, vaikka tämä hanke herättikin klubin sisällä hyvin ristiriitaisia tunteita.

Urheilupuolella on oltu ideoimassa ja toteuttamassa niin valaistua hiihtolatua, tenniskenttää, jääkiekkokaukaloa kuin ampumarataakin.

Pitäjälehden alulle saaminen 1970-luvun alussa kuuluu klubin kulttuuritekoihin. Samoin kunnanviraston eteen pystytetty Ruuna Reippaan patsas, jonka paljastus oli maaliskuussa v. 1987. (((Mainitun vuoden tilinpäätöksen mukaan ja patsashankkeen ansiosta  toimintavuoden liikevaihto oli 456 239,49 markkaa, joten Reippaan patsashanke on ollut klubin kallein aktiviteetti))).
1990-luvun hanke oli vanhojen hevosajoneuvojen ja -työkalujen kokoaminen ja kunnostus. Ajoneuvohanke jatkui edelleen niiden tarvitseman museorakennuksen rakentamisena menneenä kesänä. Vastuun paljon työtä vaatineesta rakennuttamisesta kantoi  etupäässä klubimme jäsen, lion Viljo Roivainen.

Noiden laajempien hankkeiden lisäksi leijonaveljet ovat 40 vuoden aikana tehneet varsin mittavan määrän suurempia ja pienempiä aktiviteetteja. Osa on toistunut useammin, osa on tullut eteen vain kerran.

(((Veljiä on nähty metsissä niin kulotuksen, istutuksen kuin risusavotankin parissa. Pelloilla on käyty viljelijöiden apuna sadonkorjuussa ja leikattu omaan käyttöön ruista, joka on myös riihessä puitu. Ladyt ovat sitten jalostaneet sen leiväksi asti.  Perheiden vaikeisiin taloudellisiin olosuhteisiin on kohdistettu klubin ensimmäisinä vuosikymmeninä monenmuotoista taloudellista  ja työapua. Tästä esimerkkinä ovat olleet  kahden lypsylehmän hankinnat eri perheisiin vuosina 1979 ja 1984.)))

Veljistä on löytynyt vuosien varrella monenlaisten töiden tekijöitä, kuten maalareita, betonimiehiä, miilunpolttajia, rakennusten purkajia, siirtäjiä ja pystyttäjiä, ympäristön kunnostajia, orjia tai vaikkapa pässien kasvattajia ja härän grillaajia. Nyt myös kirjailijoita. Näiden erilaisten palvelutehtävien kirjo on vaihdellut eri vuosien välillä eteen tulleiden kohteiden mukaan. Kansainväliset suuraktiviteetit, joihin myös klubi on osallistunut, ovat vaikuttaneet niinä vuosina omien paikallisten aktiviteettien määrää vähentävästi.

Liikuntaharrastukset

LC Varpaisjärvellä on pitkät perinteet monipuolisena liikuntaa ja urheilua harrastavana klubina. Klubi on merkittävästi ollut tukemassa varpaisjärveläisiä nuoria, yksittäisiä urheilijoita, joukkueita ja urheiluseuraa erilaisissa urheilutapahtumissa sekä avustanut lahjakkuuksia valmentautumisessa.

Hiihto on ollut klubin vahvimpia osa-alueita. Veljet ja ladyt ovat osallistuneet lähes poikkeuksetta alkujaan Nilsiän Rantasipissä ja myöhemmin Tahkovuorella järjestettäviin K-piirin leijonaviesteihin, joissa erikoisesti ladyt niittivät kunniaa voittaen kiertopalkinnonkin omakseen.
Myös veljien menestys alkuaikoina oli erinomainen. Muina lajeina, joihin on innostuttu, ovat olleet laskettelu, ammunta, juoksulajit, pilkkiminen sekä kerran resiinaralli.
Liikunnalla on kerätty voimia ja kestävyyttä suoriutua sekä omassa työssä, että klubin vaativissa aktiviteeteissa ja näin toteuttaa leijonahengen mukaisia palvelutehtäviä.

Ladyt ovat olleet vahvasti mukana

Ladytoiminta on klubissamme koko 40 vuoden ajan ollut runsasta ja varsin monipuolista. Ladyt ovat osallistuneet veljien kanssa yhdessä moniin aktiviteetteihin ja sen lisäksi he ovat tehneet runsaasti omia aktiviteettejaan. Niitä ovat olleet mm. juhlalounaat ja –päivälliset yleisölle. Äitienpäiväjuhlat ja joulujuhlat vanhuksille. Myyjäiset ja kirpputori. Maalaismarkkinoiden ladykahvion tuotto on tehnyt heidän raha-asiansa vakaiksi. Ladyt ovat vuosien vieriessä erikseen ja yhdessä veljien kanssa antaneet stipendejä. He ovat  myöntäneet avustuksia koululaisille, opiskelijoille, nuoriso- ja  urheilujärjestöille sekä heikossa taloudellisessa asemassa olleille perheille ym. Avustuslajeina on ollut vaateavustuksia, huonekaluja ja astioita, vuodevaatteita ja raha-avustuksia sekä nk. joulupaketteja. Vuodeosastolle on luovutettu mm.kipupumppu. Myös seurakuntaa on muistettu.
Ihmissuhteita ladyt  ovat myös hoitaneet paitsi monenlaisten yleisöjuhlien järjestäjinä myös vierailemalla laitoksissa ja tekemällä yhteisiä retkiä jne.    Heidän toimintansa on saanutkin usein huomiota ja tunnustusta myös piiritasolta. On sanottava Aleksis Kiveä mukaillen, että moni klubin aktiviteetti, ilman mukana toimivaa ladya, olisi ollut kuin pilvinen päivä. Lausunkin sydämelliset kiitoksemme rakkaille ladyillemme 40 vuotta jatkuneesta hienosta palvelukumppanuudesta.

Sisäinen tiedotus
Klubin sisäiseen tiedotukseen ei ensimmäisinä toimintavuosina kiinnitetty huomiota. Ajateltiin päätetyn kiinteän kokousajan riittävän. Kun kuitenkin alkoi unohtamisia tulla, laadittiin hälytyskaavio, jonka avulla puhelimitse asioista tiedotettiin. Järjestelmä toimii edelleenkin. Myöhemmässä vaiheessa otettiin käyttöön klubin oma tiedotuslehti ”Viisari”. Ladytoiminta tulee myös siinä esille. Aivan viime vuosina uudeksi sisäisen tiedotuksen välineeksi on tullut mukaan sähköposti, jonka käyttö tullee varmasti lisääntymään.)))

Kokousesitelmät
Esitelmät ovat kuuluneet klubin kokousten ohjelmaan koko historian ajan. Alkuvuosina esitelmänpitäjinä toimivat pelkästään klubiveljet, mutta yleisimmin on esitelmän tai alustuksen pitäjänä ollut klubin ulkopuolinen vierailija. Monet kiinnostavat aiheet ovat kirvoittaneet keskustelun, kuten seuraavasta klubikokouksen pöytäkirjanotteesta voi kuulla:

”Helmikuu 1980: Kk-esitelmä: Veli Seppo M piti esitelmän aiheesta: Keski-ikäinen mies. Aiheesta virisi vilkas keskustelu varsinkin keski-ikäisten miesten keskuudessa. Keski-ikäisen miehen  kohtalon todettiin olevan yleisesti ottaen ankean, vaikka sen tehtävänä onkin pitää koko yhteiskuntaa pystyssä.
Varsinkin erilaisista liikkumistavoista syntyi kovasti keskustelua ja moni oli sitä mieltä, että parhaiten selviytyy hengissä, kun ei liiku ollenkaan.”

Klubin jäsenyydet

Klubin jäsenmäärä on 36, joista  neljä on perustajajäseniä. Jäsenistöstä  viisi on etuoikeutettua. Klubissa on kaksi Melvin Jones –jäsentä. Naisjäseniä ei klubissamme vielä ole ollut, vaikka sääntövalmius siihen onkin.
Klubin entisiä jäseniä on 87 henkilöä. Yhteensä jäseninä on ollut  123.
Klubistamme on ollut yksi piirikuvernööri ja  liiton varapuheenjohtaja. Myös varapiirikuvernööreinä, alueen puheenjohtajina ja lohkon puheenjohtajina on ollut useita jäseniämme.

 

Uuden  klubin perustaminen

Klubimme on ollut aktiivisesti mukana perustettaessa toista klubia Varpaisjärvelle. Jäsenmäärämme oli noussut neljäänkymmeneen ja halukkaita tulijoita oli enemmän kuin voitiin ottaa. Parhaaksi vaihtoehdoksi nähtiin uuden klubin perustaminen. Uusi klubi, jonka kummeina olimme, sai nimekseen  Varpaisjärvi Susj, joka on  ensi vuonna saavuttamassa 20 vuoden ansiokkaan iän.  Susj-klubin kanssa on tehty yhteistyötä mm. lahjoittamalla vuorovuosin pyöräilykypärät
peruskoulun 1. luokan oppilaille sekä sytyttämällä itsenäisyyspäivänä kynttilät  sankarihaudoille
klubien kunnianosoituksena  maamme itsenäisyyden puolesta henkensä uhranneille.

Hyvät kuulijat!   Työssämme paikkakunnan hyväksi emme suinkaan aina ole onnistuneet. On ollut epärealistisia ideoita, epäpätevästi suoritettuja aktiviteetteja. Väsymyskin ja tympääntyminen on ollut monesti mielessämme. Kuitenkin yhteisöllisyytemme klubissamme ja ladyjen varaukseton tuki on auttanut jälleen innostumaan ja jaksamaan, eräitä jopa 40 vuotta!

********************************************************************
Tässä juhlassamme julkistamme klubimme historiikin oikein kirjan hahmossa. Kirjan nimi on 

LIONS CLUB VARPAISJÄRVI 40 VUOTTA - PALVELUA PAIKKAKUNNAN PARHAAKSI

Teos ei ole täydellinen historiateos, joka pohjautuisi asiakirjojen pohjalta tapahtuneeseen tarkkaan dokumentointiin, osin siitä syystä, että vuoteen 1976 asti klubimme asiakirjat ovat kadonneet. Kuitenkin meillä on  4 perustajajäsentä ja useita alkuaikojen ladyja ja leijonia, jotka hyvin ja värikkäästi ovat muistelleet varhaisinta toimintaa. Periaatteenamme oli, että mahdollisimman moni jäsenistöstämme  muistelisi  erilaisia  tapahtumia: yhteisiä aktiviteetteja, tarinoita, sattumuksia, juhlia ja retkiä vuosien varrelta. Kirjoittajia on ollut yli 30, useat heistä klubin ulkopuolisia henkilöitä.  Historiatoimikunta on  työstänyt jutut  melkein 100-sivuiseksi kirjaksi.

- Klubi ja sen sisäinen elämä
- Ladyt vahvasti mukana
- Liikunta ja urheilu voimien antajina
- Leijonat ja ladyt aktiviteeteissaan
- Olemme juhlineetkin
- Henkilöluettelo entisistä ja nykyisistä jäsenistä tehtävineen)))

Teosta on painettu hyvin rajoitettu määrä. Sitä on saatavana tänä iltana alkavassa coctail-tilaisuudessa hintaan 20 €.  Kannattanee harkita myös joululahjaksi.
Ensimmäisten kirjojen luovutus:

* Varpaisjärven kunta

*Piirikuvernööri Eero Holopainen
*Kunnanjohtaja, lion Jouko Räsänen

 

Läsnä olevat perustajajäsenet:

Pentti Kovanen                                        Pentti J Ilmari
Väinö Kurikka                                         Jorma Ryhänen, Sirkka
Esa Pitkänen                                            Matti Panula-Ontto
Osmo Väänänen                                      Pertti Westersund
*********
Kehotus vapaan sanan käyttöön!

Klubin aktiviteetit

- Aloitteet sekä  työ paikkakunnan parantamiseksi:
*katuvalot, * tennistenttä , *valaistu hiihtolatu , * jääkiekkokaukalo, * hautausmaan valaistus,  *ampumaradan rakentamisessa avustaminen, mm. majan kalustus, *pitäjälehden alulle saaminen kuuluu klubin kulttuuritekoihin, *hevosajoneuvojen keräys ja tänä vuonna museon rakentaminen
- Rahanhankinta-aktiviteetit:
* verokalenteri (luovutettu kumminlahjana Susj-klubille) , *jäänlähtöveikkaus, *arpajaiset, * maalaismarkkinat
- Avustukset:
*katastrofi-, *kahden lehmän hankinnat eri perheisiin, avustukset Vireelle ja useille muillekin urheilujärjestöille
- Nuorisotyö:
*nuorisovaihto, pyöräilykypärät 1.-luokkalaisille vuorovuosin Susj-klubinkanssa, *stipendit opiskelijoille ja koululaisille
- Palveluaktiviteetit:
*sotainvalidien syyskeräykseen on osallistuttu 1990-luvulle saakka, kynttilöiden sytyttäminen sankarihaudoille itsenäisyyspäivänä



Seuraavassa muutamat valokuvat kutsuista, lehtileikkeistä yms.



























Kuvia aikojen saatosta:

Pöydän takana vasemmalla Jorma ja Sirkka Ryhänen oikella Kaija Tervo
Lady Leena Räsänen 
lyhteitten teossa Paloniemen pellolla
Vännisillä


Aune Vänninen  ja Elli Ukkonen:
 nokipannukahvia markkinoilla


Eila Itkonen ja kuka?

KAURALYHTEITTEN LEIKKUUTALKOOT  1984



Eila Pitkänen (kesk) ja Maija Kuosmanen (oik)

Marjatta Muostonen, (vas), Aino Väänänen, 


2. vas. Kaija Tervo, Eila Pitkänen,
Aune Vänninen,(ist.), Elli Ukkonen ja Maiju Kuosmanen

LADYT   RUNNILLA,  PENTTI UKKOSEN  taksilla



PIKKU VALMET ja  TOMMI
1994










Hannu Jantunen ottaa vastaan  ??


Jouko Räsänen piirikuvernöörinä

























vas, Aune Vänninen ja Viljo Roivainen, Leena Räsänen ja 
Jussi Tervo ja Raija Lavikainen

Armi Aavikko, Pasi Lyytikäinen  ja Danny 1984

Lions perinnehiihtokilpailut Tahkolla

RUUNA REIPPAAN  patsaan paljastus,  21.3.1987
vas. suunnittelija HERMAN JOUTSEN 
oik. Pres. PENTTI UKKONEN







1. presidentti Eero Erola 
allekirjoittaa Lionjärjestöön liittymisasiakirjaa

Klubin Perustamisjuhla 1962












 Väinö Kurikka luovuttaa klubiviirinLC Pedersburgille
5.2.1984

Ladyjen järjestämä äitienpäiväjuhla kirkonkylän  kansakoululla 1969










HEVOSAJONEUVOMUSEON rakennustyömaa 2002






Armi, Pasi   ja  Dany1984









TERVAN POLTTO













HIILEN POLTTO







HAASTEURHEILUA SÄYNEISILLÄ



25-VUOTISJUHLASRKTALOLLA 1987
Liiton pj SEPPO HAAPAMÄKI,
piirikuvernööri JOUKO RÄSÄNEN  ja
pres. UNTO LAVIKAINEN





Vaihto-oppilas HARRI HÖLTÄN kuva USA:sta  -93






Resiinarallijoukkue 1989 Pohjois-Karjalassa



ORJAHUUTOKAUPPA,  meklarina 
NIILO TARVAJÄRVI
Viljan jauhaminen käsikivillä, Hanna Valkonen, vas  ja  ?


Erkki Pekkarinen keittelee  ??

Pankinjohtajat lankunsahauspuuhissa: 
Antti Hartikainen ylh.  ja Paavo Keränen, alh.





Tervanpoltto, 1993, ks, kirja s. 71

















Jaakko Teppo


Nyt on niin että samat kuvat saattavat olla mukava useammassa kokoelmassa, mutta kyllähän hyvää voikatsella useimminkin...

Seuraavassa äsken löytämäni kooste, josssa kymmenkunta kansiota.

40-VUOTISJUHLA




























































Väinö Ukkonen, Kari Rissanen ja Osmo Väänänen

























































































Ei kommentteja:

Lähetä kommentti